Aitan katto

Viimeisenä helleviikkona isäntä ja talkoolainen tekivät aittaan uuden katon. 

Nyt olis sitten kaikissa piharakennuksessa katto kunnossa. 

Katon lisäksi myös maalattiin aitan julkisivu ja korjattiin rikkinäinen ovi.

 Siitähän tuli kuin uusi.

Ennen...

jälkeen!

 Onneksi ehdittiin.

 Tuli nimittäin iso pysähdys elämälle viime viikolla.

Välillä tulee mietittyä,

 että miksi aina osuu siihen pieneen marginaaliin,

 miksi kaikki ikävä tapahtuu meille? 

Toiset tuntuvat porskuttavan elämän halki kahta kättä heiluttaen

 ja toiset saavat jatkuvasti niskaansa sitä ihteään.

 Valitettavasti me kuulutaan siihen jälkimmäiseen porukkaan. 

No ehkä tästäkin selvitään. 

 Päivä kerrallaan, pienin askelin.

Tämä blogi on kuitenkin iloisten asioiden blogi,

 joten ollaan iloisia niistä asioista joita meillä on.

 Koivula on yksi niistä. 

Kaiteita

Olen tänä kesänä ottanut pieneksi projektiksi maalailla pikkuhiljaa ulkorakennusten
kaiteita. Saunan terassin kaiteet rakennettiin toissavuonna,
joten nyt oli sitten mahdollista maalata nuo kestopuiset kaiteet. 

Nyt saunallamme on yhtenäiset kaiteet, jee. 

Maalailin myös ison aittamme kaiteita.
 Niiden maalaamisessa tuskallisinta oli ehdottomasti vanhan maalin rapsutus.
 On se uusi maalipinta vaan niin jees juttu.

vähän oli jo vanhat maalit aikansa palvelleet

Isännän kanssa aloitettiin yhteinen isompi projekti.
 Liiterin tyhjäys.
Puolisen metriä oli liiterin pohjalla sekalaista roskaista "muhua",
 joka kaivettiin tuollaisen vehkeen avustuksella pois.
Tarkoituksena olis tehdä liiteriin kunnon tuulettuva lattia,
jotta pohjimmaiset puut eivät lahoaisi maan kosteuden vuoksi.
Eniten tässä hommassa ärsytti se,
 että kotimme edellinen omistaja oli pitänyt liiterin lattiaa kaatopaikkana.

Jospa saatais pian taas se kesä takas!

Kesä

Ihanaa, kesä tuli. 

Pysyispä se mahdollisimman pitkään. 

Reissusta on kotiuduttu ja heti perään on tehty jo toinenkin reissu, 

se oli työn merkeissä tosin.

Olihan siellä Virossa nähtävää. 

Siellä oli jo viikko sitten täysi kesä.

 Ihan mielettömiä kukkahankintoja en tuonut.

 Kirkkaan punainen särkynytsydän jäi pussiin ja liljan sipuleita.

 Aika näyttää mitä niistä paljastuu.

 Vähän meinas olla huvittavaa käydä hotellin parkkihallissa 

viemässä kukkasille vettä :) 

Kiva reissu oli kuitenkin. Kiitos Mari! 

Eilen oli pakko fiilistellä tätä kesää. 

Tein meidän terassille pienen kasvojen kohotuksen...

 rankkaa puuhaa helteisenä päivänä. 

ennen...

...jälkeen

 Nyt on niin ihanaa kun pihalla kukkii! 

Luonto laittaa parastaan. 

Sitä on mentävä nyt fiilistelemään! 

PIkku juttuja

Aika se vaan kuluu niin nopeaa.

 Se on toisaalta hyvä asia, ollaanpa aina lähempänä kesää!

Viimeviikolla mulle iski joku ihme inspis. 

Töiden jälkeen siivosin ja alkoi ärsyttämään makuuhuoneemme sängynpäätyseinä. 

Suit sait sudin sen mustalla liitutaulumaalilla. 

Tein siitä sellaisen sutaistun oloisen, mutta en tiedä, 

ehkä se olisi parempi ihan tasaisen mustana. 

Lastulevyissä on liikkumisraot, jotka olisi vissiin pitänyt kitata tai jotain, 

mutta ei oo niin justiinsa meikäläisen hommissa!

Makkarissa oli tuollaiset kirsikan väriset kaapistot. 

Käytännöllisethän ne on, mutta väri ei ole ihan meidän lempparia.

 Näillä mennään kuitenkin.

ennen seinä oli keltainen...

Viime vuonna sain ystävälliseltä naapuriltamme Unikkoverhot tupaamme.

 En ehkä itse olisi just Unikkoverhoja ostanut,

 mutta nyt kun ne on vaihdettu taas ikkunaan,

niin on ne kivan keväiset.

 Ja tuovatpahan vähän väriä tähän tupaan. 

Viime vuonna kokeilin ensimmäisen kerran talvettaa pelargonioita. 

Hyvin onnistui ja myös ottamani pistokkaat lähtivät hyvin kasvuun.

Tänä vuonna aion tehdä saman.

Muutaman pienen pistokkaan otin jo viime viikonloppuna. 

Pitää ottaa kunnon pistokkaat, 

kun vaihdan talvehtineeseen pelakuuhun mullat ja teen kevätleikkauksen.

Puutarharhainnostukseni on tällä hetkellä enemmän intoa kuin taitoa.

 Aika näyttää, miten sen kanssa käy.

Kesää odotellessa.

Mukavaa viikonloppua! Täällä vietetään flunssaista etätyöpäivää!

pikkuremppaa ja uusia juttuja

Mua on häirinnyt meidän kylmän eteisen lattia, kun se on ollut niin todella kulunut. Olen verhoillut sen yleensä matoilla. Päätin kuitenkin, että tänä kesänä se maalataan, jotta sitä olis helpompi pitää puhtaanakin. Ja muutenkin nyt, kun terassi on saanut uuden pinnan ja eteisen seiniä jo viime syksynä maalasin, niin jo oli aikakin.

Koivulan isäntä laittoi rälläkkään jonkun soft-terän ja alkoi sillä hiomaan vanhaa lakkaa pois. Voi sitä pölyn määrää! Luin vielä tarkennuksia maaliohjeesta ja siinä kerrottiin, että ihan pelkkä vanhan lakan karhennus riittää. Minäpä sitten loput eteisestä karhensin käsipelissä.

Hionnan jälkeen ei muutakuin maalia pintaan. Tälläkertaa isäntä oli pää maalarimestarina. Ihana vanhan ajan tyyli tuli lattiaan jo heti aloituksen jälkeen. 

Vielä vähän uutta listaa ja sellaista niin sitten on taas yksi pikaremppa suoritettu!

 

 

Kuvia valmiista eteisestä myöhemmin, kun maalin pitää jonkun päivän 

kuivua ennen kuin voi tavaroita laittaa lattialle.  

Eilen posti toi mieluisan paketin, siellä oli kauan himoitsemani jutut... 

tällainen kasa oli paketissa

narua ja puupalikoita

nyt alkaa jo hahmottua..

Ekotuolit!!

 

Tuolit on siis ihan vaan narulla kiinni ja on muuten mukavat istua. Saunan terassille nämä hommasin, iloisena yllätyksenä sain vielä niskatyynyt kaupan päälle. 

Miltä näyttää nyt?

Koivulassa on tapahtunut niin paljon muutoksia tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että päätin tehdä "miltä näyttää nyt"- postauksen. Nämä muutokset ovat tapahtuneet muualla kuin keittiössä.

Ensiksi takka. 

Takka näyttää tällähetkellä tältä.

Lissukin pääsi kerrankin kuvaan

 Pinnassa on vain tasoiterappaus (vai slammaukseksiko sitä sanottiin) odottelemassa sitä, kun me tehdään lopullinen pinta. Ehkä maalia, ehkä laattaa ehkä jotain muuta. Olkoot nyt tuollainen vähän aikaa... Myös takan edustalle tulee laatat ja ne on jo hankittukin, mutta tää remonttikrapula on tällähetkellä aika paha niin ei pysty!

Sitten suurennettu oviaukko.

 Tässä siis oli ennen matala, 180cm ovi ja nyt kun on tuo "pikkuruinen" lämmönlähde tuolla tuvan nurkassa niin lämmön jakautuminen on enemmän kuin suotavaa. Onhan tässä vielä laittoa. Sähköjohdotkin roikkuu...

Tässä kuva laajennetusta oviaukosta tuvastapäin katsottuna

ja tässä eteisestä tupaan

Kai huomaatte, millä ihanalla värillä onkaan eteinen maalattu! 

Keittiöstä se väri onneksi poistui,

 mutta onhan sitä vielä eteisessä, vessassa, kahdessa huoneessa ja käytävällä!

Eteisestä on paljastui vanha punamullalla maalattu hirsiseinä!  

Ja tuossa katossa, missä näkyy tuota paperia, oli ne vanhat vintin portaat, jotka purettiin.

Ja lopuksi vertailukuvat tuvan valaistumisesta. 

Tälläisia kuuumisia tälläkertaa. 

Kiva huomata, että Koivulassa käy aiempaa enemmän vierailijoita, 

tervetuloa uudelleenkin!

Joulurauhaa...

Remontista. Ihan ei kaikki oo valmista, mutta sinnepäin. Tässä joulupäivän tunnelmia.

Pihamaan rauhaa..

kylmästä eteisestä. Ikkunat jäässä!

pala kettiötä.

keittiön saareke

Vaalea väri seinissä.

Kuusi. Vähän tuli harva tapaus. Saareke paneloidaan takaa, kun ehditään.

Nautitaanhan joulun rauhasta!

Porstuassa

Nyt on neljän päivän vapaan viimeinen päivä ja tänään mä huilaan! Päätin jo viikolla, että jotain pitää saada aikaseksi kun on niin hyvät vapaat. Päätin sitten maalata meidän kylmän kuistin. Kuisti on talomme ainoa sisäänkäynti ja eikös sitä sanota, että eteinen on koko kodin käyntikortti. Siellä oli tummuneet mäntypaneelit, jotka synkisti tätä kesähuonetta jonkun verran. Ja yhdellä seinällä oli aivan uudet, käsittelemättömät paneelit. Ne laitettiin talvella, kun ovi vaihdettiin lämpöoveksi.

mäntyseinää...

Aloittelin varovasti vähän karhentamalla seiniä hiomapaperilla ja hinkkaamalla pihkat pois. Sitten vaan pohjamaalia pintaan. Koivulan isäntä sanoi perjantaina töihin lähtiessään, että ei halua osallistua mun projektiini. Se kun tuntee mut aikasta hyvin ja tietää, että intoa on yleensä paljon enemmän kun taitoa. Joskus on tullut suttakin valmistettua..

Kertaalleen vedettyäni pohjamaalit, oli lopputulos vielä aika kaamea. Kävi kyllä hieman mielessä, että tais mennä pilalle koko kuisti. Varsinkin kun kahdessa kohdassa maalattu valkoinen veti itsensä ihan keltaiseksi. Toisen pohjamaalikerroksen, jonka tein ohennetulla maalilla, jälkeen näytti jo jotakuinkin paremmalta.

Lauantaina sitten rautakauppaan hakemaan pintamaalia. Otin vähän lämpimän valkoisen sävyn, kun kuisti on aina niin tosi kylmä, niin en halunnut siitä kylmän näköistä. Lauantai-iltana vielä näytti aika laikukkaalta pintamaalin maaluun jälkeen, mutta sunnuntai aamulla, kun heräsin päivän valoon katsomaan kuistin uutta "luukkia", oli se mieleinen!

Pitihän sitä heti sitten stailata.

ulko-ovesta katsottuna vasemmalla on vähän tilaa eteiskamppeille.

tämä "kaappi" kätkee sisälleen entiset ullakon portaat ja  keskuspölynimurin säilytysyksikön.

Vanha pesukomuutti vai mikä lie, löytyi aitasta valmiiksi hiottuna. Ovet vaan puuttui ja vetimet laatikoista. Minäpä näytin sille kesällä vähän maalipensseliä ja ovet korvasin verholla. Siihen ylös kuuluu vielä sellainen koristereunus, mutta tykkään pitää tuota enemmän tavallisena pöytäpintana. Kuvissa näkyvä tuolikin on löytö täältä Koivulasta. Oli keltaisena paksun maalikerroksen peittämänä viljalaarissa pikkuaitassa. Pelastusoperaationi ansiosta sekin on nyt paremman näköinen. Mulla on ollut aikalailla näitä maalailurojekteja, kun tykkään niin kovasti tuollaisista vanhoista, oikeaa puuta olevista kalusteista. Ehkäpä teen kalustepostauksen tässä joku kerta.

Pieniä viimeistelyjä kuistimme vielä kaipailee, oven karmien ympärille listat esimerkiksi. Ja myös sisälle näyttävän ikkunan ympäriltä puuttuu listat. Siihen ollaan laittamassa lämpölasi, koska viime talvena jouduttiin laittamaan ikkunan päälle villat ja styroxit, kun vähän meinas huju käydä aina ohi kävellessä. Mutta niitä hommia tehdään sitten kun seinän toinen puoli eli oikea eteinen pääsee remontin alle.


Koivulan isäntä aloitti ihan omat hommat mun maaluuhommien aikana. Tässä pieni esimaku niistä hommista.. kuvia ja postausta ehkä vähän tuonnenpana.