Edistystä

Kiva olla töissä iltavuorossa, kun palatessa on edistystä tapahtunut 

ja likaiset hommat tehty! 

Eteisen lattiaan askarrelttiin viikonloppuna 

noin seitsemän kierrosta styroxia ja sen päälle sitten tuli betonivalu, 

johon laitettiin lattialämmitys. 

pikkuisen vielä vaiheessa...

no niin!

Nytpä se valu tuossa kuivuu, kymmenisen viikkoa.

 Onneksi siinä varmaan jo tänään kärsii kävellä

 ja seinät ja katto voidaan laittaa uuteen uskoon tässä kuivumisen aikana.

Katto uudistetaan, vaikka se olis kivaa vanhaa puupaneelia, jota keittiöön jätettiin.

 Mutta kun, siinä on puretun portaikon kohdalla reikä eikä tuollaista paneelia

 juurikaan valmisteta enää ja toisekseen katon uudistamisella

 saadaan taas noita kauniita sähköjohtoja ehkä vähän piiloon

 ja valoiksikin voidaan upottaa jotain.

 Ne on niitä sähkärin hommia ;)

Seiniin tulee paneelit niin kuin on olohuoneessakin, 

ne on kuitenkin samaa tilaa tällähetkellä niin saa olla aika samantyylisiä.

 Ja eteinen on kuitenkin sellainen tila, jonka pitää kestää kovaakin kulutusta,

 joten tapettijutut voi unohtaa... 

Nurkkaan tulee joku kaappi. Yhtään en tiedä että millainen ja mistä, mutta aika näyttää. 

Ainiin, 

takka on valmis, finally! 

Se tuli muuten eilen talvi...

eilen illalla yhdentoista aikaan tuli lunta...

...tänä aamuna oli tilanne vähän seesteisempi.

 Mukavaa perjantaita Koivulassa piipahtaneille!

Lämmintä

Kelit on viileät, mutta sepäs ei haittaa! 

Koivulassa lämmitetään, kuten kuvasta näkyy!

Lämmintä viikonloppua!

Takan pinnoitus

Jaahas, se alkais taas pian olla lämmityskelit alkamassa.

Takka onkin ollut tässä viimepäivien aikana työn alla. 

Pinnoitus jäi viime talvena tekemättä ja keväällä huomattiin, että leivinuunin ylityspalkkia piti työstää vielä uudelleen, tehdä palkki tiilien sijaan valumuotista. No, nyt on uusi ylityspalkki paikoillaan ja isäntä kuorruttanut takkaa uudelleen. Ennen pinnoitusta piti "patiskoita" vielä oikoa tasaisemmiksi oikaisulaastilla, siinäpä isännällä olikin hommaa...

 Pintaan päädyttiin laittamaan antiikkilaasti kylkiin ja luukkujen kohdalle ja yläpuolelle tulee tummat laatat, koska sen verran viimetalvena opittiin, että ison lasiluukun kun avaa, niin aina vähän mustaa tuprahtaa tupaan ja valkoinen antiikkilaasti olisikin sitten valkoinen

 vain pienen ohikiitävän hetken.

Tässä vaiheessa tuntui vielä aika kaukaiselta ajatus lähes valmiista takasta,

Antiikkilaasti oli mukavaa käsitellä, jopa minä osasin tehdä jotain!

Laattojen valinta oli yllättävän vaikeaa, mutta onneksi kuitenkin sopivat löytyivät. Ostin kuusi kappaletta laattoja, mutta tarvitaankin vielä muutama lisää. Laatat ovat ihan luonnonkiveä, vähän hankalat työstää, kun tuollainen aito kivi onkin aika haurasta käsitellä. No ei se mitään, lopputulos on kyllä mieleinen. Vielä kun saan loput laatat haettua niin takkaurakka on viimein valmis. Vaakatasossa oleville pinnoille tulee ihan tavallinen musta laatta, joka on helppo pitää puhtaana. 

Vielä loppusilaus ja sitten takka on viimeistellysti valmis, jee!

Missä olet aurinko?

Harmaata, niin harmaata, kokoajan. 

Ei tunnu yhtään siltä, että kevät tulee, kesästä puhumattakaan, kun on niin tympeän harmaata. Joku työkaveri tiesi viimeviikolla kertoa, että täällä Keski-Suomessa on ollu kokonaiset 18 tuntia auringonpaistetta koko talvena, hei haloo!  

Mutta yksi asia, joka on tuonut, ei aurinkoa vaan lämpöä. 

Ja se on tuo takka. 

Isäntä lämmitti takan eilen aamupäivällä. Sisällä lämpötila oli koko illan 27 astetta! Ihan hirveän kuuma. 

Mä päätin ottaa lämmöt hyödykseni ja leipoa nyt, kun kerran takan avulla myös leivinuunin puoli oli leipomiskunnossa. 

Ja olihan se, 

leivinuuni jaksoi paistaa pelkän alaosan, eli takan lämmityksen avulla kaksi pellillistä sämpylöitä, pullia ja pikkuleipiä,

eli yhteensä kuusi pellillistä! 

Syy tähän leipomisintoonkin löytyy,

 nimittäin Koivulan isännän ostama joululahja minulle uuteen keittiööni,

 uusi salarakkaani...

Uuh, iihana kone! 

Aina ennen aattelin, että näillä koneilla ei tee mitään, ne vaan pölyttyy kaapissa. 

Mutta kun uudessa keittiössä on tilaa pitää sitä aina pöydällä, niin helppaahan se! 

Sämpylä- ja pullataikinoista tulee niin ihanan kuohkeita, kun tämä masiina jaksaa niitä vaivata,

 ei väsy kädet. 

Vartalo ei tosin tykkää leivonnaisista. Tarttuu kylykihin, niin kuin eräs pohjanmaan isäntä sanoo. 

 Onneksi eilen illalla saatiin tuvan täydeltä saunavieraita. Tunnelma oli Koivulan 27 asteisessa tuvassa erittäin lämmin!

Ostin viikonlopuksi keltaisia ruusuja tuomaan aurinkoa,

 mutta eipä ne sitä tuoneet, 

ei edes pientä pilkahdusta.

Toivottavasti ensi viikolla saadaan edes vähän aurinkoa!

Hyvää ystävänpäivää

Koivulassa elellään arkea. Isännän kanssa on mennyt työvuorot totaalisen ristiin, joten yksinäni olen tupaa lämmittäny tässä joka ilta. Onneks on nuo kisumisut kaverina :) 

Viikonloppuna alkoi taas remppahommakin ihmeellisesti kiinnostaa. Käytiin hankkimassa takkaan päällystysaineet. Vähän vasta aloitettiin, kun oli muutakin tekemistä, mutta päätettiin, että antiikkilaastia pintaan tulee.  

Laatat ollaan sentäs saatu takan eteen, ettei kipinät lentele lattialle.

 Saumaus yllättäen puuttuu vielä, mutta hiljaa hyvä tulee.

Hyvää ystävänpäivää kaikille! 

On muuten leivinuunissa leivottua pullaa :)

Miltä näyttää nyt?

Koivulassa on tapahtunut niin paljon muutoksia tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että päätin tehdä "miltä näyttää nyt"- postauksen. Nämä muutokset ovat tapahtuneet muualla kuin keittiössä.

Ensiksi takka. 

Takka näyttää tällähetkellä tältä.

Lissukin pääsi kerrankin kuvaan

 Pinnassa on vain tasoiterappaus (vai slammaukseksiko sitä sanottiin) odottelemassa sitä, kun me tehdään lopullinen pinta. Ehkä maalia, ehkä laattaa ehkä jotain muuta. Olkoot nyt tuollainen vähän aikaa... Myös takan edustalle tulee laatat ja ne on jo hankittukin, mutta tää remonttikrapula on tällähetkellä aika paha niin ei pysty!

Sitten suurennettu oviaukko.

 Tässä siis oli ennen matala, 180cm ovi ja nyt kun on tuo "pikkuruinen" lämmönlähde tuolla tuvan nurkassa niin lämmön jakautuminen on enemmän kuin suotavaa. Onhan tässä vielä laittoa. Sähköjohdotkin roikkuu...

Tässä kuva laajennetusta oviaukosta tuvastapäin katsottuna

ja tässä eteisestä tupaan

Kai huomaatte, millä ihanalla värillä onkaan eteinen maalattu! 

Keittiöstä se väri onneksi poistui,

 mutta onhan sitä vielä eteisessä, vessassa, kahdessa huoneessa ja käytävällä!

Eteisestä on paljastui vanha punamullalla maalattu hirsiseinä!  

Ja tuossa katossa, missä näkyy tuota paperia, oli ne vanhat vintin portaat, jotka purettiin.

Ja lopuksi vertailukuvat tuvan valaistumisesta. 

Tälläisia kuuumisia tälläkertaa. 

Kiva huomata, että Koivulassa käy aiempaa enemmän vierailijoita, 

tervetuloa uudelleenkin!

Tervetuloa talvi ja paukkupakkaset!

Siinäpä se sitten on. 

Viimeinkin. 

Huomenna laitetaan luukut. 

Viikonloppuna ekat tulet. 

Sitten vielä pinnoite. 

Mitä mä oon oikein ressannu?

Näihin kuviin ja tunnelmiin

Täällä on hommat käynnissä. Oikeasti. 

Kaasukammio on palannut Koivulaan

muuraushommat etenee 

tulipesään hommattu tälläinen aalto-arina.
On vissiin jotenkin tehokkaampi. 

Sitten vähän toista projektia. Eilen käytiin hankkimassa itsellemme isohko joululahja. Sitä varten pitää tehdä aikalailla esivalmisteluja. Hommat alkoivat tästä. 

eteisestä keittiöön menevä ovi pitää tukkia. 

 Seinän iki-ihanaa lastulevyä purettiin ja samalla tuli ahaa-elämys tutkailla, mitä katossa olevan lastulevyn alta paljastuu. 

JES!  

Sieltä löytyi samaa vanhan ajan kattopaneelia, jota meillä on eteisessä ja talon "uudessa" päädyssä! Se saa todellakin jäädä! Vähän vaan maalia pintaan.

Lähikuvaa eteisessä olevasta katosta. 

Vihdoinkin jotain kerrottavaa

Koivulassa  viimeinkin alkanut jotain tapahtumaan. Muurari on tullut, ollut toki vasta yhden päivän, mutta kumminkin. Päätin, että laitan nyt postauksen näistä esivalmistelutöistä. 

Viikko sitten haettiin tiilet, ihanan maalaisromanttisesti, traktorilla kahdestaan paikallisesta rautakaupasta.

Takan mallia ollaan pähkäilty vaikka miten päin. Meillä on ollu toiveena, että se olis kulmamalli, että me saatais se avautumaan koko tupaan eikä vaan jommalle kummalle seinälle. No, kulmamalli tarkoittaa myös sitä, että siitä toisesta seinästä pitää myös tehdä tulenkestävä. Niinpä siihen pitää laittaa tulenkestävä palolevy ja tiilistä seinä. Palotarkastajakin kävi meillä katsomassa ja kertomassa pienestä punaisesta kirjasestaan, mitkä ne viralliset etäisyyden on... 

Tätä näkyä en unohda:

Paneelien, villojen, pahvin ym. alla oli näin kauniit hirsiseinät.

 Mutta ei auta, faktat menee vaan niiden ihanien ideoiden edelle.

 Ei, me ei voida jättää niitä näkyviin. Tulee kylmä! 

Nyyh...

Ensimmäisenä päivänä muurari oli lyhemmän päivän kun ne isännän kanssa teki valmisteluja, kiinnitti palolevyn ja mittasivat ja mallasivat. Ehkä suurin syy puolipäiväiseen työskentelyyn oli kuitenkin se, että minä, eli hallitus, kuten mieheni sanoo, en ollut paikalla sanomassa lopullista takan mallia :). Nyt meille jäi sitten viikonloppu aikaa lyödä malli lukkoon, muurari kun sanoi omat ongelmajuttunsa valmiiksi aiemmin suunnittelemallemme mallille. Lisäksi meidän piti viikonlopun aikana maalata palolevy rappipinnan näköiseksi, kun se on lähes mahdoton maalata pienistä rakosista sitten, kun takka on edessä. Levystä jää näkyviin noin puolen metrin kaistale sivulta ja vähän ylhäältä.

 Ja muurarin toiveesta tehtiin vielä reikä seinään, jotta takka saa varmasti happea. Tuommonen rööri kyllä varpilla takaa, että vetää! 

Kaikkea muutakin on tässä rempparintamalla vähän ehkä edennyt. Kodin sydän on toivottavasti jouluksi ihan uudessa asussa. Siitä enemmän, sitten kun aika on!

Purkuhommia

Nytpä se sitten lähti. Se takka. Homma ei loppujen lopuksi ollutkaan ihan niin mahdoton kun ajateltiin. Ja niin kuin isäntä tuumasi, oli muuraaja ajatellut purkajaa, kun oli laittanut tiilet niin heppoisesti kiinni :) Homma kävi niin nopeasti, etten ehtinyt edes montaa kuvaa napata.

tehtiiin kaasukammio ja heitettiin tiilet suoraan ikkunasta 

vanhaan lantakärryyn (linssilude taas kehissä)

luukuissa ja pohjassa oli ehkä kovin homma 

tummalta näyttää tulipesän kohdalta 

Nyt täällä sitten pähkäillään hirmuisesti, että millainen se uusi takka on. Sitä kun pitäis pian jo alkaa rakentelemaan, varsinkin jos kelit viilenee. Samalla vaihetaan noi seinät, kun ne on niin tummat. Tulis vähän valoo tähän tupaan.

Hyviä ja huonoja uutisia

Lauantaina purettiin olohuoneen takasta tulipesä, joka siis oli hajoamispisteessä. Ajateltiin, että pelkkä sisuksen uusiminen riittää ja säästytään isolta työltä. No kuten arvata saattaa, ei menny ihan niin kuin Strömsössä... eilen kävi yksi kylämme muurarisetä katsomassa ja suoraan kysymykseen saatiin suora vastaus: matalaksi koko uuni! Turha tehdä kova työ sisuksen kanssa kun ulkokuorikin on kuitenkin ihan siinä ja siinä alkaako halkeilemaan. Niinpä.Voi ei. 

Asiaa sitten jonkun aikaa sulateltuamme aloimme nähdä asian valoisat puolet! Me saadaan uusi takka! Ja siihen leivinuuni! Ja ehkä vielä vesikiertosysteemit niin, ettei talon toiseen päähän tarvitsekaan tehdä takkaa. Säästymme siis toiselta muurausoperaatiolta ja ennen kaikkea puiden kantamiselta kahteen paikkaan. 

isäntähän ne likasimmat hommat teki...

minä vain viskelin tiiliä ikkunasta. Hmm..tosi fressi työmies :)

sotkua vähän tuli

Tänäaamuna koin kauhunhetken puutarhassa. Katselimme naapurin kanssa puutarhani "loistoa" (heh heh..) ja naapuri huomasi Angervopuskassa tälläisen:

Hyi kamala! Säikähdin niin, että valahdin ihan kalpeaksi. Hiiret, myyrät, madot, ampparit, hämähäkit ym. ällötykset kestän, mutta en toukkia! Niissä on jotain todella kamalaa ja tässä varsinkin, kun sillä oli tollainen piikki pystyssä valmiina iskemään myrkkyä suoraan minun tai kissojeni sydämiin. Ehkä vähän liioiteltua ja ehkä olen katsonut liikaa kauhuelokuvia tappajatoukista, mutta kamalaa silti!!!! 

Netti onneksi pelasti ja kertoi että kyseessä on sireenikiitäjän toukka. Eli ihan suomalainen eikä mikään trooppinen tappaja niin kuin luulin. Huh. Ruokahalut on kyllä tältä päivältä menneet.