keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Aina ei mee ihan putkeen.

Tää rempan teko on niin... pitkää pinnaa kasvattavaa.

Viime viikolla keittiö oli siis lähes valmiina, pöytäpintoja odoteltiin ja kun soitin keittiömyyjälle kysyäkseni, olisiko pinnat jo tulleet (leveämpi jouduttiin tilaamaan Saksasta) niin myyjä kysyi, että ollaanko ilmoitettu mitat. Oltiin kokoajan siinä uskossa,  että meille soitetaan, koska ne tasot on tulleet ja saadaan ilmoittaa mitat. No, ilmoitettiin sitten mitat ja meille sanottiin, että sahaamisessa menee pari päivää. Parin päivän päästä soi puhelin, sahuri saikulla koko viikon. Aha, no odotellaan ensi viikkoon. Toinen vaihtoehto olis ollu ottaa sellainen metallilista tasojen liitoskohdan väliin, mutta haluttiin sellainen hienokulmajyrsintä, jota pystyi vain yksi henkilö koko paikassa tekemään ja hän oli saikulla. Niinpä. Kyllähän sitä vettä ihan hyvin voi pienellä mittakannulla vessan mini-altaasta ottaa tai hakea suihkusta..

Noh... sitten tilattiin tuossa aiemmin liesitaso, uuni ja jääkaappi-pakastin. Tulivat sovittuna päivänä. Ehdittiin niitä vasta muutaman päivän päästä purkamaan paketeista, ja samalla vanhat koneet vietiin kiertoon velipojalle. Jääkaappi purettiin ekana ja asennettiin paikalleen. Ei ongelmia. Vielä. Sit alettiin ottaa uunia pois paketista, ja yllätys yllätys! Ehjän pakkauksen sisältä löytyi rutattu uuni. Takaosa ihan lintassa. Ja ei muutakun kodinkoneliikkeeseen käymään. Uusi uuni oli tietenkin tilaustuote. No, kai sitä vielä viikko menee mikroruuilla. Liesitaso avattiin vaan paketista ja tsekattiin, että se on  päällisin puolin ehjä, mutta vielä ei olla sitä testattu, kun ei ole ollut niitä pöytätasoja!

 Jääkaappi-pakastimen pakastusosaa ei saanut ensimmäiseen vuorokauteen käyttää ja kun ajattelin alkaa pakastinta täyttämään, niin yllätys yllätys taas, se oli ihan lämmin. Rikki siis. No tietenkään se liike ei enää ollut auki, kun oli viikonloppu. Maanantai-aamuna soitin liikeeseen, että rikki on tämäkin vehje. No, sieltä ohjattiin, että minun pitää soittaa maahantuojan huoltomiehelle ja hänen pitää tulla toteamaan se, että vehje on rikki. Meidän tilanteessa ei oltais saatu uutta vehjettä jouluksi, joten maahantuojan huoltomies kävi korjaamassa pakastimen. Se ei saanut kylmäainetta, moottori ym. oli onneksi kunnossa. Ja ihmeen ripeää toimintaa, kone on nyt korjattu ja tänään on vasta keskiviikko (toivon todella, että se on oikeasti kunnossa).

Eilen sitten saatiin viimein haettua työtasot. Lähdin töihin klo 7.00 ja kotona olin 21.00 kun haeskeltiin pakettiautoa ja tasoja. Sitten kun kannettiin väsyneenä tasot sisään, niin ne oli liian pitkät! Ei oltu otettu huomioon sitä, että laatoitus vähän pienentää seinän mittaa! Se alko olla jo viimenen niitti.

Ehdin jo mielessäni juhlia, kuinka viimein saan laittaa kaappeihin muutakin kuin työkaluja ja saan laskea kahvimukini työtasolle, mutta ei... olo on kun lapsella, joka ei saa karkkia! 

Niin ja eikä siinä vielä kaikki. Viikonloppuna huomattiin, että takka on haljennut sauman kohdalta niin, että leivinuunissa palava tuli loisti saumasta. Muurari on eilen onneksi korjannut sen. 

Ja niin, meidän tupa on kokenut valkopesun viime viikonloppuna. Kiitos anopin, joka ystävällisesti tuli maalaamaan paneelit. Ei sit paneloitukaan uusiksi. Laitetaan kuvia, kun kämppä on kuvauskunnossa!
Toivottavasti luen kuukauden päästä naureskellen tätäkin avautumista :)

Niin ja kiitos vaan ihanille ihmisille, jotka ovat auttaneet meitä tämän kaaoksen keskellä; anoppi on maalaamisen ja tapetoinnin lisäksi tuonut lämmintä ruokaa, ystävä leiponut pipareita ja kakkua, äiti leipää ja pullaa ja isä availlut ovia korjaajille ja hakenut tarveaineita. 

Onneks huomisen jälkeen alkaa loma! 

2 kommenttia: