torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää






Koivulassa elellään arkea. Isännän kanssa on mennyt työvuorot totaalisen ristiin, joten yksinäni olen tupaa lämmittäny tässä joka ilta. Onneks on nuo kisumisut kaverina :) 

Viikonloppuna alkoi taas remppahommakin ihmeellisesti kiinnostaa. Käytiin hankkimassa takkaan päällystysaineet. Vähän vasta aloitettiin, kun oli muutakin tekemistä, mutta päätettiin, että antiikkilaastia pintaan tulee.  

Laatat ollaan sentäs saatu takan eteen, ettei kipinät lentele lattialle.
 Saumaus yllättäen puuttuu vielä, mutta hiljaa hyvä tulee.




Hyvää ystävänpäivää kaikille! 

On muuten leivinuunissa leivottua pullaa :)



maanantai 28. tammikuuta 2013

Päivä pitenee, voimat vähenee


Mikä siinä on, että näin kevätauringon tullessa esiin alkaa kauhea väsymys. Tai siis kamalasti olis kaikkea kivaa mitä keksis alkais tekeen, mutta toteutus on sit niin ja näin.. Täytyy tässä odotella sitä hetkeä, kun päästään tuumasta toimeen. Siitä johtuen myös blogi ollu päivittämättä. 

Eilen illalla en meinannu millään saada unta, kun erehdyin lukemaan yhtä puutarhalehteä ja siitä ne ideat sitten alko pyörimään.

 Tässä pari kuvaa muistuttamaan kesällä edessä olevista projekteista. 


Ois kyllä niin ihanaa, kun  ois sellainen ihana vehreä puutarha ja ois tuo rantakin kunnostettu. Ehkä sitten joskus...

Vähä aurinko häikässy tätä kuvaa.

Tänään isäntä luki kyläkirjasta, mitä kaikkea Koivulan puutarhassa on aikanaan ollu: "...20 omenapuuta, 64 herukkapensasta, 4 aaria mansikkaa..." Siinä meille tavoitteita, huh huh!

Mut ei mulla muuta, nautitaan auringosta, jos se sattuu vähä vilahtamaan!

torstai 10. tammikuuta 2013

Miltä näyttää nyt?

Koivulassa on tapahtunut niin paljon muutoksia tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että päätin tehdä "miltä näyttää nyt"- postauksen. Nämä muutokset ovat tapahtuneet muualla kuin keittiössä.

Ensiksi takka. 

Takka näyttää tällähetkellä tältä.

Lissukin pääsi kerrankin kuvaan



 Pinnassa on vain tasoiterappaus (vai slammaukseksiko sitä sanottiin) odottelemassa sitä, kun me tehdään lopullinen pinta. Ehkä maalia, ehkä laattaa ehkä jotain muuta. Olkoot nyt tuollainen vähän aikaa... Myös takan edustalle tulee laatat ja ne on jo hankittukin, mutta tää remonttikrapula on tällähetkellä aika paha niin ei pysty!



Sitten suurennettu oviaukko.
 Tässä siis oli ennen matala, 180cm ovi ja nyt kun on tuo "pikkuruinen" lämmönlähde tuolla tuvan nurkassa niin lämmön jakautuminen on enemmän kuin suotavaa. Onhan tässä vielä laittoa. Sähköjohdotkin roikkuu...

Tässä kuva laajennetusta oviaukosta tuvastapäin katsottuna

ja tässä eteisestä tupaan


Kai huomaatte, millä ihanalla värillä onkaan eteinen maalattu! 
Keittiöstä se väri onneksi poistui,
 mutta onhan sitä vielä eteisessä, vessassa, kahdessa huoneessa ja käytävällä!






Eteisestä on paljastui vanha punamullalla maalattu hirsiseinä!  
Ja tuossa katossa, missä näkyy tuota paperia, oli ne vanhat vintin portaat, jotka purettiin.








Ja lopuksi vertailukuvat tuvan valaistumisesta. 






Tälläisia kuuumisia tälläkertaa. 
Kiva huomata, että Koivulassa käy aiempaa enemmän vierailijoita, 
tervetuloa uudelleenkin!


lauantai 5. tammikuuta 2013

Keittiö

Tässä vähän kuvia keittiöstä. 
Pientä hienosäätöä pitää vielä tehdä, muta tämän keittiön kanssa pystyy jo elämään paremmin kuin vanhan kanssa ikinä!

yläkaapeista puuttuu vielä vetimet tässä kuvassa...


Induktioliesi on kyllä ihan huippu käytössä!

Ja niin, ei noita laattojakaan ole vielä saumattu


   









Tässä pari muistoa vanhasta keittiöstä. Kaikki kaapit on tuossa yhdellä seinällä


tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulurauhaa...

Remontista. Ihan ei kaikki oo valmista, mutta sinnepäin. Tässä joulupäivän tunnelmia.


Pihamaan rauhaa..



kylmästä eteisestä. Ikkunat jäässä!


pala kettiötä.

keittiön saareke



Vaalea väri seinissä.


Kuusi. Vähän tuli harva tapaus. Saareke paneloidaan takaa, kun ehditään.

Nautitaanhan joulun rauhasta!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Aina ei mee ihan putkeen.

Tää rempan teko on niin... pitkää pinnaa kasvattavaa.

Viime viikolla keittiö oli siis lähes valmiina, pöytäpintoja odoteltiin ja kun soitin keittiömyyjälle kysyäkseni, olisiko pinnat jo tulleet (leveämpi jouduttiin tilaamaan Saksasta) niin myyjä kysyi, että ollaanko ilmoitettu mitat. Oltiin kokoajan siinä uskossa,  että meille soitetaan, koska ne tasot on tulleet ja saadaan ilmoittaa mitat. No, ilmoitettiin sitten mitat ja meille sanottiin, että sahaamisessa menee pari päivää. Parin päivän päästä soi puhelin, sahuri saikulla koko viikon. Aha, no odotellaan ensi viikkoon. Toinen vaihtoehto olis ollu ottaa sellainen metallilista tasojen liitoskohdan väliin, mutta haluttiin sellainen hienokulmajyrsintä, jota pystyi vain yksi henkilö koko paikassa tekemään ja hän oli saikulla. Niinpä. Kyllähän sitä vettä ihan hyvin voi pienellä mittakannulla vessan mini-altaasta ottaa tai hakea suihkusta..

Noh... sitten tilattiin tuossa aiemmin liesitaso, uuni ja jääkaappi-pakastin. Tulivat sovittuna päivänä. Ehdittiin niitä vasta muutaman päivän päästä purkamaan paketeista, ja samalla vanhat koneet vietiin kiertoon velipojalle. Jääkaappi purettiin ekana ja asennettiin paikalleen. Ei ongelmia. Vielä. Sit alettiin ottaa uunia pois paketista, ja yllätys yllätys! Ehjän pakkauksen sisältä löytyi rutattu uuni. Takaosa ihan lintassa. Ja ei muutakun kodinkoneliikkeeseen käymään. Uusi uuni oli tietenkin tilaustuote. No, kai sitä vielä viikko menee mikroruuilla. Liesitaso avattiin vaan paketista ja tsekattiin, että se on  päällisin puolin ehjä, mutta vielä ei olla sitä testattu, kun ei ole ollut niitä pöytätasoja!

 Jääkaappi-pakastimen pakastusosaa ei saanut ensimmäiseen vuorokauteen käyttää ja kun ajattelin alkaa pakastinta täyttämään, niin yllätys yllätys taas, se oli ihan lämmin. Rikki siis. No tietenkään se liike ei enää ollut auki, kun oli viikonloppu. Maanantai-aamuna soitin liikeeseen, että rikki on tämäkin vehje. No, sieltä ohjattiin, että minun pitää soittaa maahantuojan huoltomiehelle ja hänen pitää tulla toteamaan se, että vehje on rikki. Meidän tilanteessa ei oltais saatu uutta vehjettä jouluksi, joten maahantuojan huoltomies kävi korjaamassa pakastimen. Se ei saanut kylmäainetta, moottori ym. oli onneksi kunnossa. Ja ihmeen ripeää toimintaa, kone on nyt korjattu ja tänään on vasta keskiviikko (toivon todella, että se on oikeasti kunnossa).

Eilen sitten saatiin viimein haettua työtasot. Lähdin töihin klo 7.00 ja kotona olin 21.00 kun haeskeltiin pakettiautoa ja tasoja. Sitten kun kannettiin väsyneenä tasot sisään, niin ne oli liian pitkät! Ei oltu otettu huomioon sitä, että laatoitus vähän pienentää seinän mittaa! Se alko olla jo viimenen niitti.

Ehdin jo mielessäni juhlia, kuinka viimein saan laittaa kaappeihin muutakin kuin työkaluja ja saan laskea kahvimukini työtasolle, mutta ei... olo on kun lapsella, joka ei saa karkkia! 

Niin ja eikä siinä vielä kaikki. Viikonloppuna huomattiin, että takka on haljennut sauman kohdalta niin, että leivinuunissa palava tuli loisti saumasta. Muurari on eilen onneksi korjannut sen. 

Ja niin, meidän tupa on kokenut valkopesun viime viikonloppuna. Kiitos anopin, joka ystävällisesti tuli maalaamaan paneelit. Ei sit paneloitukaan uusiksi. Laitetaan kuvia, kun kämppä on kuvauskunnossa!
Toivottavasti luen kuukauden päästä naureskellen tätäkin avautumista :)

Niin ja kiitos vaan ihanille ihmisille, jotka ovat auttaneet meitä tämän kaaoksen keskellä; anoppi on maalaamisen ja tapetoinnin lisäksi tuonut lämmintä ruokaa, ystävä leiponut pipareita ja kakkua, äiti leipää ja pullaa ja isä availlut ovia korjaajille ja hakenut tarveaineita. 

Onneks huomisen jälkeen alkaa loma! 

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Tuleeko meille joulu?

En tiedä, en tosiaankaan tiedä! 

Kämppä on täynnä kamaa ja ihan kuin pommin jäljiltä. Takkaa on lämmitetty, mutta keittiö... se on... kesken.  Samassa rytäkässä purettiin eteisen ikivanhat portaat, jotka eivät vie mihinkään ja levennettiin ja korotettiin eteisen sisääntuloa, että lämpö pääsee vähän laajemmallekin kuin olohuoneeseen. 

Nyt meinaa epätoivo vallata, ehkä johtuu pienestä joulustressistä kun mä en oo voinu tehä mitään jouluvalmisteluja. Mutta keittiöstä tulee just meikäläisen toiveiden mukainen <3  Sit kun se vaan on joskus valmis.

Tässä kaksi kuvaa.. vähän ehkä lohdullisempi tunnelma tuossa alemmassa.