keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Vähän vielä tekemistä

Aitan kaiteet olis vielä kokonaan maalaamatta. Ennen maaluuta niitä pitäis jollain vähän rapsutella. Sehän onkin niin tosi ihanaa hommaa, NOT! Ja kun taas vaan sataa niin ei edes huvita.

 Eilen oli ihanan aurinkoinen päivä, huomas kyllä, kun sai vaikka mitä aikaseksi. Tänään oonkin sitten levyttäny töiden jälkeen vaan tässä sohvalla. Toisaalta, yhdeksän ja puoli tuntia töissä + matkat = yli 11h liikenteessä, etä kai sitä vähän voi huilaillakin.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kotimme Koivula




Koivulaan muutettiin lokakuussa 2011. Talo on noin vuodelta 1930, ehkä vanhempi. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Myöskään minkäänlaista pohjapiirrosta ei talosta ole olemassa.

Talostamme on tehty juttu Pellervo- lehteen vuonna 1959. Kotimme on päässyt Pellervon kansikuvaan. Meillä on kyseinen lehti, mutta valitettavasti lehden kannet on matkan varrella kadonneet. Tässä kuitenkin kuva kodistamme 50 vuoden takaa. Kuvassa suoraan edessä näkyvää navettaa ei enää ole olemassa. Kuva löytyi Pellervo- arkiston sivuilta.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Puuhastelua

Tässä itselle vähän muistiksi, mitä kaikkea on jo tähän asti tullut tehtyä täällä Koivulassa. Ei tarvi sitte ihmetellä, että mihin se aika oikein hupeni.

Vaikka välillä tuntuu ja näyttää siltä, että mitään ei olisi tapahtunut. Kai se on vaan totuttava siihen ajatukseen, että pikkuhiljaa, pala kerrallaa tästä hyvä tulee. Tämä on elämäntapa, jota me haluttiin. Jos joku on kesken, kertoo se ainakin siitä, että on täällä jotain tehty :) No joo, sitten itse itse asiaan.

Talvella, joulun välipäivinä, vaihdettiin kylmän kuistin ja sisäkuistin välinen ovi lämpöoveksi ja siihen loppui veto.

Vanha ovi irti...

ja uusi tilalle!



Kevättalven ja kevään suurin projekti oli kymmenen ison koivun kaataminen pihapiiristämme ja niiden muuttaminen polttopuiksi. 

Tämä keskellä pihaa ollut koivu oli suurin ja kaikista lahoin.







Projekti oli todella valtaisa, koska puut eivät olleet ihan "normi" polttopuun kokoisia, kuten kuvasta näkyy. Vähän haikeana katselin, kun Koivulan koivut lähtivät. Mutta järkisyyt olivat painavammat tässä hommassa: kaikki rakennukset olivat vaarassa lahojen puiden alla. 




Koivujen kaatamisen jäljiltä piha oli järkyttävässä kunnossa. Keväällä raivattiin vielä kolme ylikasvanutta vuorimäntyä pihasta pois.












Alkukesästä ensimmäisenä työkohteena oli rapsahtaneiden maalipintojen kunnostus ikkunoista ja ikkunan pielistä. Samalla myös rännien aluslaudat maalattiin. Isot koivut kun olivat tukkineet kaikki rännit ja ylitsepursunneet kurat olivat sotkeneet kaikki aluslaudat.







 Samalla, kun valkoinen maalipensseli viuhui, myös terassin kaiteet maalattiin valkoisiksi. Harmaat, kestopuiset kaiteet tekivät kuistista jotenkin synkän. Maalauksen jälkeen näytti siltä, että kaiteet olisivat aina olleetkin valkoiset. Itse kuitenkin tiedämme millaiset ne oli!

ennen
jälkeen

Maalaus jatkui... Juhannusviikolla grillikatos sai uuden eheän maalipinnan. Siitä ei nyt löytynyt sopivaa kuvaa.

Samanaikaisesti myös saunalle aloitettiin terassin laajennus. Tällä viikolla meillä oli kaksi innokasta talkoolaista, joten maalaushomma tuli aika nopeasti tehdyksi. Ja juhannussaunaan päästiin uudelta terassilta ihailemaan järvimaisemia. Saunan terassiltakin lisään kuvia, kunhan saan niitä otettua.







Terassin jälkeen isännän hommana oli raivata järvenrantaan pusikkoon reilu kulkureitti, jotta päästään veneilemään ja samalla myös näkymä parani. Tätä hommaa pitää vielä jatkaa, mutta onpahan se nyt ainakin aloitettu. Niin ja kun isäntä sai syntymäpäivälahjaksi katiskan, niin pitihän se venekin sitten hommata. Pieni soutuvene oli jo, mutta kunnon vene, jolla pääsee vähän kauemmas, puuttui.

Tälläinen hökötys oli meidän keittoasema



Viimeisellä lomaviikollani, heinäkuun alussa, aloiteltiin piharakennusten maalausurakkaa. Homma alkoi punamultamaalin keittämisellä. Jo pelkästään keittoastian teossa oli ihan oma urakkansa. Yhtenä iltana viisi tuntia sekoiteltiin vuoron perään maalia ja vihdoin tuli valmista, 120 litraa punamultamaalia!










Seuraavana päivänä alkoi sitten maalausurakka. Se aloitettiin autotalli/liiteri-rakennuksesta. Onneksi sukulaiselta löytyi rakennustelineet, joiden avulla maalaaminen oli paljon mukavampaa, varsinkin korkeissa paikoissa. Tosin tellinkien pystyttämiseen vaikutti menevän kauemman aikaa kun varsinaiseen maalaukseen. Ison aitan maalaus on edelleen kesken. Aitta on järvenpuoleisestä päädystä todella huonossa maalissa ja todella korkealla! Minä en pysty kahta metriä korkeammalle menemään, joten korkeiden paikkojen maalaus on jäänyt isännälle. 
Tämä maalaaminen taitaa kestää koko kesän!


Kesä







Nyt on oikeasti KESÄ, vaikkei sitä ihan heti uskoisikaan, kun joka päivä vaan sataa :(