Nyt on neljän päivän vapaan viimeinen päivä ja tänään mä huilaan! Päätin jo viikolla, että jotain pitää saada aikaseksi kun on niin hyvät vapaat. Päätin sitten maalata meidän kylmän kuistin. Kuisti on talomme ainoa sisäänkäynti ja eikös sitä sanota, että eteinen on koko kodin käyntikortti. Siellä oli tummuneet mäntypaneelit, jotka synkisti tätä kesähuonetta jonkun verran. Ja yhdellä seinällä oli aivan uudet, käsittelemättömät paneelit. Ne laitettiin talvella, kun ovi vaihdettiin lämpöoveksi.
 |
| mäntyseinää... |
Aloittelin varovasti vähän karhentamalla seiniä hiomapaperilla ja hinkkaamalla pihkat pois. Sitten vaan pohjamaalia pintaan. Koivulan isäntä sanoi perjantaina töihin lähtiessään, että ei halua osallistua mun projektiini. Se kun tuntee mut aikasta hyvin ja tietää, että intoa on yleensä paljon enemmän kun taitoa. Joskus on tullut suttakin valmistettua..
Kertaalleen vedettyäni pohjamaalit, oli lopputulos vielä aika kaamea. Kävi kyllä hieman mielessä, että tais mennä pilalle koko kuisti. Varsinkin kun kahdessa kohdassa maalattu valkoinen veti itsensä ihan keltaiseksi. Toisen pohjamaalikerroksen, jonka tein ohennetulla maalilla, jälkeen näytti jo jotakuinkin paremmalta.
Lauantaina sitten rautakauppaan hakemaan pintamaalia. Otin vähän lämpimän valkoisen sävyn, kun kuisti on aina niin tosi kylmä, niin en halunnut siitä kylmän näköistä. Lauantai-iltana vielä näytti aika laikukkaalta pintamaalin maaluun jälkeen, mutta sunnuntai aamulla, kun heräsin päivän valoon katsomaan kuistin uutta "luukkia", oli se mieleinen!
Pitihän sitä heti sitten stailata.
 |
| ulko-ovesta katsottuna vasemmalla on vähän tilaa eteiskamppeille. |
 |
| tämä "kaappi" kätkee sisälleen entiset ullakon portaat ja keskuspölynimurin säilytysyksikön. |
Vanha pesukomuutti vai mikä lie, löytyi aitasta valmiiksi hiottuna. Ovet vaan puuttui ja vetimet laatikoista. Minäpä näytin sille kesällä vähän maalipensseliä ja ovet korvasin verholla. Siihen ylös kuuluu vielä sellainen koristereunus, mutta tykkään pitää tuota enemmän tavallisena pöytäpintana. Kuvissa näkyvä tuolikin on löytö täältä Koivulasta. Oli keltaisena paksun maalikerroksen peittämänä viljalaarissa pikkuaitassa. Pelastusoperaationi ansiosta sekin on nyt paremman näköinen. Mulla on ollut aikalailla näitä maalailurojekteja, kun tykkään niin kovasti tuollaisista vanhoista, oikeaa puuta olevista kalusteista. Ehkäpä teen kalustepostauksen tässä joku kerta.
Pieniä viimeistelyjä kuistimme vielä kaipailee, oven karmien ympärille listat esimerkiksi. Ja myös sisälle näyttävän ikkunan ympäriltä puuttuu listat. Siihen ollaan laittamassa lämpölasi, koska viime talvena jouduttiin laittamaan ikkunan päälle villat ja styroxit, kun vähän meinas huju käydä aina ohi kävellessä. Mutta niitä hommia tehdään sitten kun seinän toinen puoli eli oikea eteinen pääsee remontin alle.
Koivulan isäntä aloitti ihan omat hommat mun maaluuhommien aikana. Tässä pieni esimaku niistä hommista.. kuvia ja postausta ehkä vähän tuonnenpana.