Nikkarointi

Se, mitä pääsiäisenä nikkaroin, on jäänyt tänne kuvaamatta. Se on yrtti/taimihylly talon seinustalle. Materiaalina raakalauta ja vanhat ikkunanpokat. Pohjan tein tiilenpalasista, joita meillä on takkarempan jäljiltä vielä aikamoiset kasat. 

Pikkusen vielä hienosäätöä maalin ja ikkunakittien kanssa, fiksuna tyttönä  laitoin ikkunoiden paraatipuolet sisäpuolelle... On se ainakin persoonallinen. 

Oon minä pelargonien lisäksi kasvatellut vähän muutakin. Tomaattia, kesäkukkasia ja kellarissa talvetetut gladioluksetkin näköjään on ihan hengissä. 

Vielä kun tuo piha olis kunnossa! 

Kyllä siihen traktori on tulossa ja ehkä hieman lisämaata.

 Ei vaan malta! Uusi Viherpiha postiluukussa, se vaan pahensi tätä "tautia". 

Tänään on kyllä ollut ankea keli, tuulee ja on kylmä.

Viikonloppu hurahtaakin töissä, mukavaa viikonloppua vaan kaikille!

Muistoja mummusta

Ompelin mummuni virkkaamasta ja kirjailemasta lakanasta meille keittiöön verhon. Sen verran lakana oli jo kulunut aikojen saatossa, että lakanakäyttöön tätä ei voinut enää ottaa, joten hyvällä omalla tunnolla hurruuttelin siitä verhon. 

Edesmennyt mummu oli minulle tosi rakas ja hän liittyy myös kotimme historiaan.

Hän on asunut aiemmin Koivulan aitan vintissä vuokralla. Siitäkin syystä haluan, että hänen jälkeensä jättämiä asioita on täällä esillä.

On se muuten ollut hurjaa hommaa ennen vanhaan tuo käsitöiden tekeminen. Ja ylipäänsä kaikki käsillä tekeminen. Toista se on nykyisin, kun kaikki aika menee surffaillessa netissä ja tv:n ääressä. Ehkä se työelämäkin oli ennen vanhaan erilaista. Yksinkertaisempaa. 

Muistetaanpas ottaa iisisti! 

Mistä on Koivulan joulun odotus tehty?

Askarteluista, 

Tänä vuonna olen innostunut askartelemaan koristeita. Joulukorttien askarteluun ei kärsivällisyys riitä. Ehkä se deadline on ollut suurin este sille hommalle. Mutta omaan tahtiin on ollut kiva näperrellä. 

Leipomuksista,

Itsenäisyyspäivän jälkeen muistin, että mulla on pian vanhentuva tuorejuusto kaapissa. No, päiväys oli mennyt jo lokakuussa, joten tein omasta päästä rahka-kahvijugurtti-vaniljakakun. Niin joo, olihan siinä sitä suklaatakin levyllinen :) Mutta hyvvääpä tuo oli. 

Edesmennyt mummoni oli Karjalasta. Hänen tekemänsä karjalanpiirakat olivat maailman parhaita. Ylijäämäriisipuurosta innostuneena päätin kokeillä karjalanpiirakoita elämäni toisen kerran. Ei ne nyt aivan niin hyviä olleet kuin mummon tekemät, mutta kaupan vastaavat kyllä hakkaa mennen tullen :)

Tein minä piparitalonkin, mutta sitä ei voinut kuvata! Siitä tuli tasakattoinen ja kärtsähtänyt. Piparit sen sijaan onnistuivat hyvin. 

Hetkistä,

Anopin tekemä risupallo. 

 Ja laiskottelusta

Potsin kanssa suunniteltiin eteisen laattalattiaa...

Mukavaa joulun odotusta!