Muistoissa Iita

Niin surullista kuin se onkin, niin Iita-kissasta jouduttiiin luopumaan. 

Kaliki- tai muusta viruksesta johtunut jatkuva tulehdustila etenkin

 suussa ja kurkussa ei ottanut parantuakseen. 

Iitan elämä ei ollut enää elämisen arvoista, 

Antibioottikuureja, kipulääkkeitä, homeopaattisia lääkkeitä,

 köhimistä, kuolaamista ja omissa oloissa nukkumista. 

 Niinpä me omistajat päätettiin, että tämä kesä oli Iitan viimeinen. 

Iitan lähtö oli rauhallinen ammattitaitoisen eläinlääkärin luona.

 Kotona Iita pääsi kotipihan multiin,

 hauta kaivettiin kaivinkoneella.

Onhan se tosi outoa, 

kun ei ole yhtään kotikissaa aina kotona jaloissa pyörimässä. 

Nuo toiset tapaukset, Lissu ja Potsi on niin liikkuvaisia, 

ettei niitä paljon ennätä paikoillaan nähdä.

 

 

Kiitos yhteisistä vuosista Iita, olit meille tosi rakas!